Juhannusajelulla

Reittimme 23.6.2012

Juhannuspäivänä aamupäivällä sää näytti lupaavalta. Aurinko paistoi, tuuli vähän ja lämpötila oli vähän alle kahdenkymmenen. Siispä matkaan.
Ajelimme noin puolen tunnin ajomatkan Äänekosken satamaan. Keski-Suomi on siitä hienoa aluetta, että vesillelaskupaikkoja on runsaasti. Lähteepä kotoa lähes mihin suuntaan tahansa niin aina löytyy paikka, josta saa veneen vesille.
Vesillä oli vilkas päivä. Monenlaisia pienveneitä oli liikkeellä. Ajelimme ensin Paatelansululle. Majakka-kahvilasta ostimme jäätelöt. Matkavauhti oli sellaista leppoisaa, jossa ehtii mukavasti seurata ympäröivää luontoa ja nautiskella auringosta. Tytär oli ollut yön töissä ja vietti aikaansa lähinnä vaaka-asennossa hytissä.
Auringonpaisteesta huolimatta ilma tuntui viileältä. Puseron sai pitää päällä. Vedenlämpötilaksi plotteri ilmoitti 18 astetta. Kädellä tehty mittaus ei tukenut kyllä tuota mittaustulosta! Uimaan ei vielä tehnyt mieli vaikka useassa rannassa nähtiinkin lapsia vesileikeissä.

Majakka Suolahdessa

 Paatelansululta palasimme Ääneselkää pitkin ja ajoimme kohti Mämmensalmen siltaa. Sillan jälkeen etsiskelimme kahvikeittopaikkaa. Rantauduimme Iso Kivisaaressa olevan huoltoaseman laituriin mutta paikka ei tuntunut mukavalta. Väkeä oli laiturilla ja liikenteen äänet häiritsivät. Niinpä irrottauduimme laiturista ja jatkoimme matkaa Myllyselän suuntaan. Sieltä löytyi pikkuinen saari, jonka rantakaislikkoon päätimme ankkuroitua keittelemään kahvit. Nälkäinen yötyöläinen oli kyllä sitä mieltä, että makkaraakin pitäisi paistaa. Päädyimme kuitenkin kahvinkeittotaukoon. Mies kiinnitti ankkurin narun päässä olevaan metallihakaan ja heitti ankkurin veteen. Kahvivesi kiehumaan ja kassista kotona paistetut patongit höysteineen esiin. Ohi meni vene vetäen vesilautailijaa ja joku toinenkin moottorivene. Mies otti käteensä ankkuriköyden kiristääkseen vähän sitä. Yllätys oli melkoinen kun ankkuri ei noussutkaan köyden mukana vedestä! Mihin se ankkuri jäi??? Se oli yksinkertaisesti poissa, järven pohjassa... Keksillä sitä vähän aikaa siinä yritettiin etsiä mutta tuloksetta. Miten ihmeessä se voi irrota? Köydessä kuitenkin oli ihan kunnollinen ns. palohaka, jolla ankkuri on ollut ennenkin köydessä kiinni. Harmituksesta huolimatta tuoreet patongit kahvin kera maistuivat hyviltä. Ennen varsinaista paluumatkaa ajoimme vielä vanhalle sululle, joka löytyi Myllyselän pohjukasta.

Taivaalle alkoi kertyä pilviä ja tuulikin yltyi paluumatkalla. Sadetta ei kuitenkaan saatu tällä reissulla.

Myllyselän vanha sulku