Vihdoin lomalla...

Helteinen heinäkuu oltiin töissä ja jännitettiin riittääkö hellekelejä vielä elokuulle omalle lomallemme. Näyttää riittävän!

Eilen lauantaina tulimme mökille Konneveden rantaan. Vene laskettiin vesille Konneveden satamasta ja ajettiin mökille. Poika ajoi auton ja trailerin mökille. Veneen moottorin hyrähdettyä käyntiin tuntui lähes taivaalliselta - tästä se kesäloma alkaa.

Illalla vielä saunan lämpiämistä odotellessa tehtiin pieni kierros veneellä. Kun vene irtaantui laiturista, iski hel...linen migreenikohtaus. Pari päivää siitä jo kärsittyäni luulin sen olevan tältä erää ohi mutta ei! Nappasin taas pillerin paketista eikä auttanut muu kuin mennä vaaka-asentoon veneen etuosaan. Osittain unessa, osittain horroksessa makasin reissun ajan ja vielä puolisen tuntia rantaan palaamisen jälkeenkin. Pojan kuulin vitsailevan, että aina tuota väsynyttä risteilyporukkaa pitää herätellä satamassa!

MM-rallit hidastivat sunnuntaiaamuna vesillelähtöä. Myhinpään EK:n startti piti kuunnella radiosta terassilla istuen. Välillä suljettiin radio, jotta kuultiin aitoa "live-pörinää"! Yritettiin päätellä mikä pörinä kuului Latvalalle. Migreeni oli onneksi jättänyt minut rauhaan. Ja niin lopulta päästiin liikkeelle.

Mieheni vanhemmat hankkivat tämän Konneveden mökkipaikan yli 30 vuotta sitten ja ovat siitä asti kulkeneet lähialueen vesiä ja metsiä. Minäkin olen saanut kulkea seuduilla jo noin 10 vuotta.

Kansallispuiston rantakallioita

Tänä kesänä eduskunta päätti, että alueelle perustetaan  Etelä-Konneveden kansallispuisto. Nimestä oli vääntöä, kun rautalampiset olisivat halunneet siihen mukaan Rautalampi-nimen. Tutut maisemat saivat lisäarvoa.  Kansallispuisto on ollut paljon esillä lehdissä ja alueellisissa lähetyksissä. Olemme saaneet uutta tietoa lähialueista. 

Uusi opastetaulu Konneveden satamassa

Tämän päiväinen retki suunnattiin ensin Etelä-Lantsulle. On kerrottu, että saareen olisi haudattu ihmisiä yli sata vuotta sitten ja että rannan puihin olisi kirjoitettu vainajien nimiä ja kuolinvuosi. Tätä piti lähteä tarkistamaan. Aurinko pysytteli pilviverhon takana mutta ilma oli siitä huolimatta lämmin, +27 astetta. Saareen rantautuminen piti suorittaa tarkasti mutta se onnistui kuitenkin hyvin, vettä oli riittävästi.

Etelä-Lantsu

Rinteessä oli isoja myrskyn kaatamia mäntyjä, joita lähdimme tutkimaan. Saareen oli jo ennen meitä rantauduttu. Rinteessä näkyi selviä jalanjälkiä ja tietysti karamellipaperi (Kalev), jonka korjasin talteen. Kahdesta männystä löysimme kaiverruksia. Toisessa oli luku 86 ja toisessa oli X ja luku 18. Liekö tarkoittaneet vuosilukuja 1886 ja 1918 vai jotain muuta? Ja oliko X jokin satunnainen merkki vai oliko silläkin jokin tarkoitus? 

Luku 86 vanhan männyn rungossa

Nämä jäljet tuskin kertovat vainajista!

Jatkoimme matkaa Lapinsalon saareen. Se on monilta reissuilta tuttu rantautumispaikka, joka sijaitsee saaren pienessä lahdessa. Paikalla on melko hyväkuntoinen ponttoonilaituri, kiinnityspoiju, laavu, tulisija ja wc. Paikalla ei ollut muita johtuen varmaankin ralleista tai pilvisestä päivästä. Laitoimme suorastaan gourmé-aterian Lihatriosta (saarijärveläinen lähilihamyymälä) hankituista naudanpihveistä ja torilta ostetuista perunoista!

Lihatrion herkkuja

Aurinkokin tuli lopulta esiin. Uimassa käytiin useampaan kertaan, vesi oli +24 astetta. Aterioinnin jälkeen jatkettiin vielä matkaa Konneveden satamaan, jossa nautittiin kylmää juomaa! Pojan tarjoamana. Uimarannalla oli ruuhkaa, beachvolley-kentällä peli menossa ja grillikatok-sessakin oli tungosta.

Matkaa kertyi noin 50 kilometriä, reissu oli onnistunut ja paluumatkalla jo suunniteltiin huomista reissua!