Vihdoin aurinko alkaa lämmittää. Veneen kevätkunnostus saatiin suoritettua. Viime syksyn ikävä yllätys oli pienen pienet homepilkut kankaisissa istuintyynyissä. Olin lukenut ohjekirjan kannesta kanteen, joten tiesin kaikesta muusta veneeseen liittyvästä huollosta paitsi moottorista (josta en siis ymmärrä mitään). Missään ei kerrottu, ettei pehmusteita oltu käsitelty homeenestoaineella joten olin syk-syllä tosi vihainen huomatessani asian. Soitin vähemmän lempeämmän sävyisen puhelun myyjällekin asiasta. Hänen mukaansa nykyisin jokin direktiivi estää valmistajia käyttämämästä ko. ainetta. Veneenomistajan olisi pitänyt itse älytä hoitaa pehmusteet. No, onneksi alan liikkeestä löytyi tarvittavat aineet: homeenpoistoaine ja -estoaine. Syksyllä siis puhdistin tyynyt ja nyt keväällä suihkuttelin estoaineen. Lisäksi puhdistimme kankaiset osat kuomusta ja käsittelimme ne vettä-hylkiviksi kyllästeaineella. Veneen sisätilat imuroitiin, pestiin ja kuivattiin. Ulkopuoli myös pestiin ja vahattiin. Miehelleni kuului trailerin kunnon tarkistus sekä moottorin tarkistus. Tosin moottori huollettiin loppukesällä liikkeessä ja uusi huolto on taas piakkoin edessä. Takuu edellyttää ammattimiehen tekemän huollon tietyin ajotuntivälein. Keväthuollosta selvittiin muutamassa tunnissa - mukavan helppoa on tämä lasikuituveneen huolto!
Tänään vihdoin oli sopiva keli, aurinkoista ja tyyntä, joten heti aamusta olimme menossa kevään ensimmäiselle retkelle. Lastasimme veneeseen välttämättömät välineet: pelastusliivit, sammuttimen, lepuuttajat, köydet, ankkurin, plotterin. Lämmintä vaatetta päälle ja menoksi - vihdoin.
Veneenlasku pienen auton vetämällä trailerilla on minusta edelleen jännittävää. Mieheni hoitaa kyllä homman hienosti mutta itse odotan aina jonkin menevän vikaan. Niin ei ole vielä kertaakaan käynyt ja hyvin lasku onnistui tänäänkin. Saarijärven kaupunki on vesien ympäröimä joten kauas ei autolla tarvitse venettä viedä. Ajoimmekin siis Matosalmen sillan vieressä sijaitsevalle veneenlaskupaikalle ja kohta vene keinui jo kauniisti Saarijärven laineilla.
Moottoria käynnistäessään mieheni huomasi melan jääneen kotiin. Emme malttaneet sitä lähteä hakemaan, niin oli kova polte päästä vesille. Aurinko paistoi, lämpötila oli 13 astetta ja veden lämpötilaksi plotteri ilmoitti 9 astetta, jota kyllä vähän epäilimme.
Tuntui mukavalta, suorastaan mahtavalta. Moottori käynnistyi, lähdimme liikkeelle pikkuhiljaa tunnustellen kulkua vetten päällä. Luonto on vasta heräilemässä kevääseen: vain koivut ja nurmikot vihertävät. Mukava oli kuitenkin seurata sitä, miten monet saarijärveläiset touhusivat pihoillaan. Muutama uistelija ja soutelija oli myös lähtenyt vesille. Kiertelimme Saarijärvellä ja Pieni-Lumperoisella, aurinko paistoi ja vaikka vielä olikin viileää niin VENEILYKESÄ 2012 on avattu!
