lauantai 25. toukokuuta 2013

Ilta-auringossa...

Perjantaina 17.5 lähdimme mökille viikonlopun viettoon. Tavarat vauhdilla kasseihin, veneen traileri auton perään ja menoksi. Päätimme laskea veneen vesille Konneveden satamasta. Hiekkatiet olisivat todennäköisesti vielä kelirikkoiset ja matkanteko saattaisi katketa kesken.
Mies lähti ajelemaan veneellä kohti mökkirantaa ja minä autolla tien kautta. Mies vielä varmisti, että osaanhan varmasti perille. Ja tietysti uskoin osaavani. Olenhan kulkenut sinne jo reilun kymmenen vuotta, tosin useinmiten saan istua "pelkääjän" paikalla. Kuinka ollakaan... taas ajoin yhden tienristeyksen ohi ja pitkäksi meni eli kiersin turhaan muutaman kilometrin lenkin mutta löysin lopulta mökille. 
Mies oli päässyt perille hetkeä aikaisemmin. Ja kohta mökin pihaan ilmestyi toinenkin auto, miehen vanhempi poika saapui. Tavarat purettuamme päätimme vielä käydä ihailemassa ilta-aurinkoa järvellä.

Tuntui mukavalta, kun vihdoin saimme venekauden avattua Konnevedelläkin. Viime kesän mukavat muistot tulivat mieleen ja uusia retkiä suunniteltiin ajellessa. Järviveden viileys tuntui välillä ilmavirrassa mutta kylmäksi ei ilmaa voinut sanoa. Kiertelimme lähisaaria ja nautimme!
Illan päätteeksi lämmitettiin mökkisauna  (se, jossa on maailman parhaat löylyt) ja kyllä uni maittoi työviikon jälkeen aitassa!
PS. Olin kuvitellut, että viime keväänä venekausi avattiin paljon aikaisemmin mutta selatessani blogia, huomasin venekauden avautuneen viime keväänä 19.5 eli viikkoa myöhemmin kuin tänä keväänä!


lauantai 18. toukokuuta 2013

Venekesä 2013 avautuu...

Maaliskuussa jo huokailin ja tuskailin, kun lunta oli valtavasti ja järvet paksussa jäässä. Mökillä käydessämme kairan kierre riitti juuri ja juuri puhkaisemaan jään, että mies sai tehtyä vedenottoreijän. Huhtikuussa talvi vain jatkui ja jatkui. Tuntui, ettei kevään tulo etene lainkaan ja veneilyä ei päästä aloittamaan ollenkaan. Huhti-toukokuun vaihteessa vihdoin Keski-Suomeenkin saatin lämmintä ja aurinkoista.
Helatorstaina 9.5. ryhdyimme (lue: mies ryhtyi) veneen keväthuoltohommiin. Vene työnnettiin talvisuojastaan taivasalle ja pesu alkoi. Vaikka olin niin odottanut veneilykauden alkua en saanut tartuttua työhön. Mies pesi veneen katsellen välillä kotimme suuntaan, josko apujoukkoja olisi tulossa vahan kiilloitukseen... Aikani seurailtuani hänen innokasta puuhailuaan lähdin mukaan. Pesin ikkunat, tuuletin ja imuroin patjat ja lopulta sain verhotkin paikalleen. Alkoi vihdoin tuntua siltä, että veneilykausi on alkamassa!
Äitienpäiväaamuna 12.5 aurinko paistoi ja ilmakin tuntui melko lämpimältä! Ei muuta kuin vaatetta päälle ja matkaan. Laskimme veneen vesille Saarijärveen Matosalmen sillan vierestä. Mielessä alkoi pyöriä jo vaikka minkälaisia kesäretkisuunnitelmia.


Pieni-Lumperoisen puolella ajellessamme huomasin auringon ympärillä hienon valoilmiön: täydellinen rengas kiersi aurinkoa, joka oli pienen pilven takana. Kyseessä oli varsin yleinen haloilmiö nimeltään 22 asteen rengas. Se syntyy, kun auringonsäteet osuvat jääkideparveen. Itse en ole aiemmin nähnyt niin täydellistä rengasta.
Järvellä olo oli mukavaa - paras tapa viettää äitienpäivää.