Eilen lauantaina 18.8 aurinko paistoi aamusta alkaen lämpimästi ja sellainen ilma on ollut tänä kesänä harvinaisuus. Kauppareissun jälkeen pikainen tavaroiden pakkaus ja veneen-traileri auton perään. Suuntasimme kohti Äänekosken satamaa.
Matkalla teimme matkasuunnitelman ja lähtisimme ajelemaan kohti Viitasaarta. Sinne tulee matkaa yli 60 kilometriä ja se on melkoisesti pienellä veneellä. Ainahan voisimme sitten kääntyä takaisin, jos siltä alkaisi tuntua.
Järvellä oli vilkasta. Lintuja oli runsaasti - isoja lokkiparvia ja muitakin meille tuntemattomia siivekkäitä. Taitaa olla syksyä ilmassa!
 | |||||
| Lokkiparvi uimassa... |
Aurinko paistoi lämpimästi - heinäkuun helle taisi olla vähän myöhässä! Veneitä oli runsaasti liikkeellä. Näimme useita retki- ja purjeveneitä, niitä oli enemmän kuin yhtenäkään päivänä loman aikana heinäkuussa. Myös monia kalaonneaan kokeilevia oli liikkeellä. Uisteluveneissä oli vapa "poikineen". Näin asiasta mitään ymmärtämätön ihmettelee kalamiehen taitoa pitää siimat järjestyksessä, nostaa saalis ja vielä ohjata venettäkin. Paljon ymmärrettävämpää oli soutuveneessä rauhassa istuvat kalastajat onkineen tai pilkkeineen (pilkkiä siis voi kesälläkin!). Näimme jopa yhden ahvenen nousevan veneeseen.
Mökeilläkin näkyi runsaasti liikettä. Monet nauttivat auringosta laiturillaan aurinkotuolissa tai uiden. Vedenlämpötilaksi plotteri näytti 21-22 astetta! Aivan mahtavaa...
Jo alkumatkasta huomasin unohtaneeni pakata eväslaukkuun leivät. Matilanvirran sillan luona on kahvila, josta saimme ostettua ihania ruisleipiä. Ajon aikana söimme välipalaa ja matka taittui mukavasti. Välillä ajelimme hiljalleen nauttien maisemista ja välillä taas vähän vauhdikkaammin. Kokonselälle saapuessamme kippari ehdotti ohjausvuoron vaihtoa. Nopeus oli alhainen ja niinpä minä menin ohjaimiin. Ehdottelin kipparille päiväunien ottamista ja hän menikin hyttiin pitkäkseen. Ohjaustaitoni eivät ole tehneet häneen ilmeisesti vielä vaikutusta ja sen tämäkin kerta osoitti. Vähän väliä mies nousi katsomaan ikkunasta näkyviä väylämerkkejä tai tuli viereeni tutkimaan karttaa tai plotteria. Tällä aulueella oli helppo seurata merkittyä väylää eikä matalikoita tai muita vaarallisia kohtia ole, joten nostin nopeuden reippaseen ajovauhtiin ja ajelin eteenpäin. Jonkun ajan kuluttua alkoi Viitasaaren kirkontorni näkyä puiden latvojen yläpuolella ja kartasta näin edessä olevan monta väylämerkkiä ja niin luovuin suosiolla kipparoinnista. Mies ohjasi veneemme Viitasaaren vierasvenesatamaan.
 |
| Viitasaaren merkkipaalut: ABC ja kirkontorni |
Paluumatkalla pysähdyimme pienen saaren rantakaislikkon suojaan syömään. Veneessä on pieni keittolevy, jolla saa lämmitettyä ruokaa. Tällä reissulla ei muuten paistettu lainkaan makkaraa. Matkaa jatkaessamme taivaalle alkoi kerääntyä pilviä. Veneen kuomu nostettiin ylös ja niin tämäkään reissu ei jäänyt ilman vesisadetta. Onneksi kyseessä oli pieni kuuro ja saimme taas laskea kuomun alas.
Aikaa tällä reissulla kului työpäivän verran ja polttoainetta alle 40 litraa. "Akut" tuli ladattua seuraavaa työviikkoa varten. Mahtava elokuinen lauantaipäivä kului Keiteleellä - toivottavasti tämä ei vielä ollut tämän veneilykauden viimeinen reissu!
